Viimeiset päivät Koreassa ja kotiinpaluu.

Huoh. Oon jo semmoset 10 päivää Suomessa, ja tää blogi jää kohta puoleen todennäköisesti tauolle, ainakin seuraavaan Korean reissuun asti.

Koulu loppui siis 30.12, ja siitä eteenpäin olin lähtöön asti aika kiireinen. Kaikki halus totta kai vielä nähdä vikoja kertoja, oli YFUn loppuorientaatio, pakkaamista, tuliaisten ostamista, Suomen koulujuttujen järkkäämistä ynnä muuta ynnä muuta, mutta koitan parhaani mukaan muistella ja kertoa mun viimesistä vaihtopäivistä.

Heti uudenvuoden aattona näin Judithia aamupäivällä, käytiin postissa laittamassa vikoja paketteja tavaroita Suomeen. Mä postitin etukäteen about 40kg tavaraa Suomeen ja lentokentällä oli kaks isoa laukkua ruumaan ja lentolaukku... et yhteensä semmmoset 90kg tavaraa tuli Koreasta Suomeen hups. Mutta sitten iltapäivällä Martha tuli Lafestalle, me käytiin vähän hakemassa syötävää supermarketista ja käytiin Smoothie Kingissä, sillä mun appa oli hankkinu mulle, Marthalle, mun siskoille ja niiden kavereille liput MBC:n Gayo Daejejeoniin, joka on semmonen musiikkigaala. Se kesti iltakahdeksasta aamuyhteen, ja siellä esiinty muun muassa TVXQ, Girl's Generation, BEAST, B1A4, GOT7, Ailee, Dynamic Duo, VIXX, Miss A, KARA ja Taemin sekä Jonghyun Shineestä. Tykkäsin ihan sairaasti, ja olin niin onnellinen, kun pääsin viimeinkin näkemään TVXQ:n. Vuosi vaihtui siis siellä.

Seuraavana päivänä heräsin aika myöhään ja olin tosi väsyny, kun olin päässyt nukkumaan about kolmen aikoihin, mutta lähin silti Judithin kanssa viel vähä kiertelee Souliin ja päädyttiin Chungmuroon semmoselle pet streetille, missä oli kauheesti lemmikkikauppoja ja kissan- ja koiranpentuja ikkunoissa. Aika epäeettiset olothan niillä oli, mutta oli ne kyllä sulosiaki.

Sen jälkeen perjantaina kävin Hyeminin ja Nayeongin kanssa kattomassa Madagascarin pingviinit elokuvissa, ja sitten syömässä bulgogia ja vielä bingsulla. Sen jälkeen oli vielä vähän yleistä hengaamista ympäriinsä ja sanoin hyvästit Nayeongille, kun en sitä enää sen jälkeen nähnyt, ja menin kotiin.

Sen jälkeen vietin viel kaks päivää tapaamassa ekaks mun toista host-perhettä, käytiin syömässä ja vähä ikkunaostoksilla, ja lopuks ne heitti mut himaan ja varmisti varmaan kymmenen kertaa, että otanhan yhteyttä, jos ja kun tuun takasin Koreaan jossain vaiheessa. Sitten kävin vielä toisen perheen luona, appa ei tosin ollut kotona, mutta näin ainakin omman, pikku- ja isosiskon vielä. Ne anto mulle kirjeet ja lahjan ja meinas itku tulla kun lähdin bussille.

6. päivä kävin hakee mun todistuksen koululta ja kävin luokanvalvojan kanssa lounaalla, ja sen jälkeen lähin vielä Judithin kanssa kattoo yhtä vanhaa vankilamuseoo, kun haluttiin nähä, mut ei ollu oikein mitään järkevää tekemistä. Oli sairaan kylmä, mutta se oli kyllä ihan mielenkiintonen.

7. päivä oli YFUn loppuvalmennus, saatiin lentoliput, piti nauhottaa hyvästit koreaks semmoseen nauhuriin, ja sanottiin moikat muille vaihtareille. Mentiin tän jälkeen vielä Helin, Madisonin ja Judithin kanssa syömään. Tän jälkeen Madison lähti, mut mä ja Heli ja Judith haluttiin vielä mennä vähän Han-joen varteen kävelemään ja kuvailee, vaikka oli sairaan kylmä tuuli ja palelluttiin kaikki.

Kazumi ja Kaede ♥

8.päivä näin vielä Hyeminii, Sohuita ja Sujinii vikan kerran. Käytiin syömässä, vähän shoppailtiin ja sitten mentiin hetkeks vielä pelaamaan lautapelejä yhteen kahvilaan. Oli ihan kiva, ja piti antaa näille mun suomalainen osote, saattavat lähettää jossain vaiheessa kirjeitä.

9. päivä kävin viel vikan kerran koululla, hain mun kuvistyöt, sen jälkeen ostin vikat tuliaiset, söin perheen kanssa illallisen, ja lähinnä vaan pakkailin.

Gyuwon, mun nuorempi host-sisko.

10. Päivä aamulla oli herätys 6:20 ja kentälle piti lähtee 7:30 niin en kerenny paljoa siinä tekemään. Appa tosin anto mulle lahjaks vielä EXO:n Overdose-levyn, jossa oli sisällä aidot nimmarit ja omistukset mulle. Olin ihan ällikällä lyöty. Hosteilla oli jotain menoa, niin ne heitti mut vaan lentokentän eteen, otettiin pari kuvaa ja sitten menin itekseen sisälle ettii Heliä, ja se löytykin heti. Ootettiin siellä yhessä Helin hostien kanssa yhtä YFUn tyyppiä, joka oli loppujen lopuks yli vartin myöhässä, tehtiin check-in, ja mentiin turvatarkastukseen ja terminaaleille. Ostettiin ramyeoneita ja banaanimaitoja sun muita mitä ei aikasemmin ollu laukkuihin mahtunu ja sitten koneeseen

Koneessa en nukkunu yhtään, katoin vaan elokuvia ja tv-sarjoja ja juttelin Helin kanssa. Ekat 7 tuntii kulu ihan hyvin, mutta sen jälkeen alko olla jo tuskasta. Äiti ja isäpuoli oli Helsingin päässä vähän myöhässä, niin oottelin niitä Helin porukoiden kanssa. Kotimatka ja eka ilta Suomessa oli yhdellä sanalla järkyttävä. Mulla iski kauhee kulttuurishokki ja olin tosi väsyny, niin söin vaan illallista ja menin aika lailla suoraan nukkumaan. Seuraavana aamuna heräsin neljän aikoihin kun olin ihan sekasin aikaerojen takia, mutta oli jo vähän parempi fiilis. Sunnuntaina käytiin hakee mulle uus puhelinliittymä ja laitoin vaan koulujuttuja kuntoon, kun maanantaina menin jo takasin kouluun. Tällä hetkellä mulla on ihan okei olo. Toisaalta ikävä Koreaan vähän, mutta koulu ja kaverit on pitäny mut sen verran kiireisenä, et on kyllä mukava olla Suomessakin, eikä mulla heti mitään kauheeta hinkua takasin oo. Oon ollu yhteydessä korealaisten kanssa, mutta silti pelottaa, että unohan korean ihan kokonaan, pitäis päästä puhumaan sitä Suomessakin enemmän.

Sitä tavaraa vähän oli.

Mulla oli hyvä vuos. Sain paljon ystäviä ympäri maailmaa, opin ja sain niin paljon, että musta tuntuu, että oon ihan eri ihminen kun reilu 11 kuukautta sitten kun lähdin pelokkaana matkaan. Musta tuntuu, että oon vanhentunu vuosia tässä ajassa, ja musta on tullu paljon itsevarmempi ja avoimempi. Mä en oo katunu kertaakaan vaihtoon lähtöä, ja oon niin onnellinen, että keväällä 2013 uskalsin hakea vaihtariks. Vaihto-oppilasvuos on nimittäin siistein juttu ikinä.

Mun vuos saattaa olla ohi, mutta nykyään mulla on kaks kotimaata, ja ihania ystäviä myös Yhdysvalloissa, Japanissa ja Euroopassa. Enskesänä Judith ja Martha on ainakin tulossa Suomeen, uutenavuotena oon todennäköisesti menossa Hollantiin ja 2016 kesällä ois tarkoitus palata Koreaan lomailemaan ja näkemään kavereita ja hosteja. Kiitos kaikille, jotka on jaksanu lukea mun blogia, kommentoinu ja ylipäätään ollu kiinnostuneita mun vuodesta. Saattaa olla, että tää blogi herää joskus eloon, jos jotenkin päädyn pidemmäks aikaa takasin Koreaan, mutta näillä näkymin se ois moimoi. Tänne saa laittaa edelleen kommentteja, tuun tarkistamaan aina joskus, ja jos jotakuta kiinnostaa, mut löytää instagramista nimellä sannierikaaa.

Kiitos ja hei hei!

-Sanni

Päivä 2

Perjantaina lähdettiin yhdentoista aikoihin ajamaan Jyväskylästä Helsinki-Vantaalle. Matka meni hyvin, poimittiin Sanna Tikkurilasta, kun hän halusi lähteä saattamaan mua. Tavattiin kentällä YFUn vastaava ja Heli, käytiin heittää mun laukut ja tehtiin check-in ja mentiin turvatarkastukseen tippa linssissä miljoonan halin ja vilkutuksen jälkeen. Käytiin Helin kanssa ostamassa viimesiä eväitä, eli mun kohdalla salmiakkia ja suklaata, ja mentiin koneeseen ajallaan.

Autossa matkalla kentälle.

Helin kanssa pakolliset lähtökuvat kentän rappusissa.

Oikeesti ihmisiä oli tossa paljon enemmän, mutta siis ideana oli se, että tossa telkkarin eessä oli jengiä niin paljon, että hyvä että päästiin tosta ohi. Kaikki pysähtyy lentokentälläkin, kun Suomi pelaa Ruotsia vastaan haha.

Ihanat Finnairin jääkaappiateriat.

No mitäs, lento oli sitä miltä kuulostaakin: kahdeksan puolen tunnin homehtuminen. Piirsin ja katoin leffoja, enkä pystynyt nukkumaan vaikka olisikin kovin hyödyllistä ollut. Ainoa ongelma mikä tuli, oli, että mut ja Heli laitettiin eri puolille konetta, vaikka meillä piti olla paikat vierekkäin. No, tästäkin selvittiin lentoemännälle mainitsemalla onneksi.
Incheonissa törmättiin heti kentällä Marthaan, virolaisvaihtariin joka asuu mun kanssa samalla alueella ja sitten erääseen liettualaisvaihtariin, jonka nimestä en saanut selvää, anteeksi.

Meidän kaikkien perheet sitten odotti turvatarkastuksen ulkopuolella. Oli ehkä maailman ihaninta kun ne liukuovet aukes, ja mun neljästä siskosta kolme, äiti ja isä alko huutaa ja hymyilee ja vilkuttaa mulle ja juos halaamaan. Tuli heti kauheen tervetullut olo ja kaikki epävarmuudet haihtu heti.

Kentältä ajettiin suoraan kotiin Ilsaniin, jätettiin mun tavarat sinne ja ajettiin Souliin johonkin valmistujaisseremoniaan. En vieläkään oikein tiedä mikä se oli, mutta Martha oli siellä myös hostiensa kanssa, koska meidän kahen hostit on läheisiä keskenään. Vähän nolotti, kun vaikka kuinka yritin niin meinasin nukahtaa kesken seremoniapuheiden vähän väliä. Säpsähdin aina vaan hereille kun pää meinas retkahtaa. Onneks korealaiset itekki tuntuu nukkuvan vähä joka paikassa, niin ehkä sain sen anteeks, kun olin valvonu ainakin 24 tuntia putkeen muutenkin. Host-äiti lähti sitten jossain vaiheessa siskojen kans taekwondo vyökokeisiin, ja mä jäin sinne vielä Marthan, yhden siskon ja Marthan hostien kanssa pariks tunniks, koska oisin muuten joutunu olemaan yksin kotona. Se muuten kannatti, koska ruoka oli hyvää, ja sinne seremoniaan tuli Wonder Girlsin Sunye vauvansa ja miehensä kanssa! En oo mikään Wonder Girls fani, mut olihan se siistii, kun ekana päivänä Koreassa jo bongaa julkkiksia. Tulin illalla sitten Marthan hostien kyydillä siskon kanssa kotiin, purin tavarat ja muuta säätöö. Ja annoin tuliaiset: suklaat, mariskooli ja etenkin Muumi-pyyhkeet sai aikaan aikamoisen reaktion. Positiivisen onneksi.

Tää on sieltä seremoniapaikasta, 12. kerros.

Martha, minä ja Yewon, mun sosisko. Anteeksi, oon vähän reissussa rähjääntynyt.

Tänään aamulla lähettiin kirkkoon, käytiin ensin koreankielisessä jumalanpalveluksessa ja sitten vielä englanninkielisessä. Mun ja Marthan olisi kai pitänyt jäädä vielä johonkin raamatunluku tuokioon, mutta sitten meidän siskot pelasti meidät ja lähdettiin syömää. Sen jälkeen tultiin kotiin,  katottiin siskojen kanssa Frozen (Onko sillä mitään suomalaista nimeä?) syötiin Fazerinoi, ja nyt ollaan siskon kanssa opiskeltu (eli sisko tekee kouluhommia, mä luen koreaa ja kirjotan tätä).

Mentiin kirkon jälkeen kimbapille ja ddeokbokkille. Kimbap on niinkun korealaista sushia ja ddeokbokkista en mene ihan takuuseen, mutta tossa oli ainakin kananmunaa, riisikakkuja ja nuudeleita.

Onyu ja Yejun, mun siskot, Martha ja Haerang (Marthan sisko).

Meiän naapurustosta. Tommosia samanlaisia taloja on täällä about miljoona ja mua pelottaa jo nyt, miten tuun ikinä löytämään oikeeseen rakennukseen.

Meiän iltapala. Riisiä, kimchijiggaeta ja... jotain. Meen täällä vaan sillä asenteella, että syön kaikkee mitä tarjotaan ja googlailen jälkikäteen mitä suuhun on tullut laitettua, jos oon rohkealla päällä. Mutta tähän mennessä kaikki on kyllä ollu tosi hyvää, ei oo mikään ruoka purru takasin.

Huomenna ollaan aamusta menossa Yejunin, Marthan ja Haerangin kanssa Lake parkiin, joka on puisto tässä lähellä. Iltapäivällä mennään käymään koululla näyttämässä mun naamaa siellä ja tiistaina alkaa YFUn tulovalmennus. Tähän asti on mennyt aivan loistavasti, vaikka oonkin edelleen jetlaginen ja väsyttää. Mun hostit on kaikki aivan ihania, ja kielimuurikaan ei oo hirveen iso, kun puhutaan englantia, koreaa ja saksaa sekasin. Parempaa perhettä en olis voinu toivoa.